Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Suomen Akatemian syyskuun haku on parhaillaan auki ja rahoitushakemukset tulee jättää 28.9. mennessä. Kuten aiemminkin, Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta ja tutkijoilta sitoutumista julkaisujen avoimeen saatavuuteen. Uutena asiana tämän syyskuun hausta alkaen on se, että Akatemia edellyttää myös tutkimusaineistojen ja -menetelmien avaamista jatkokäyttöä varten.

Jatkossa kaikkien Akatemian rahoitusta saavien hankkeiden on…

Lue lisää

Varsinkin luonnontieteissä nopeus on julkaisemisessa usein valttia. Siksi nopea kevytjulkaiseminen valtaa alaa. Tällaisessa julkaisemisessa ladataan verkkoon alkuperäisiä omia käsikirjoituksia tai ennakkojulkaisuja (pre-print), jotka usein ovat myös vertaisarvoimattomia. Tunnetuin esimerkki tästä julkaisemisen mallista lienee ArXiv. Nyt myös yhteiskuntatieteellisellä puolella on perusteilla SocArXiv, joka toimii samalla vihreän tien open accessin…

Lue lisää

Jokainen meistä on varmaan törmännyt ns. kuolleisiin linkkeihin. Tasaisin väliajoin näytölle pamahtaa http-virheilmoitus “404 Not Found”. Näin käy, kun sisältöä on siirretty palvelimella vaikka vain kansiosta toiseen tai se on poistettu. Syitä ja virheitä, jotka johtavat linkkien hajoamiseen voi olla monenlaisia, mutta ne eivät ole tutkijalle erityisen relevantteja. Silti kyse…

Lue lisää

Tutkimusaineistohin viittaamisessa pätevät yleensä samat perussäännöt kuin kaikessa viittaamisessa: tavoitteena on varmistaa, että muut tutkijat voivat löytää saman aineiston ja aineiston tekijät saavat heille kuuluvan meriitin. Usein viittausohjeita löytyy arkistojen verkkosivuilta, mutta myös esimerkiksi kustantajien määräykset vaikuttavat viittaustapaan. Aina kannattaa pyrkiä antamaan mahdollisimman täydelliset tiedot viitteessä ja/tai lähdeluettelossa.

Kuva: Dan4th
Lue lisää

Toukokuussa perustettuun, 1.6.2016 jäsenkautensa aloittavaan, kansalliseen ORCID-konsortioon on liittynyt 12 suomalaista tutkimusorganisaatiota sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta myös konsortion koordinaattorina.

Tutkimusorganisaatioista konsortioon ovat liittyneet: Hanken Svenska handelshögskolan, Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Ilmatieteen laitos, Jyväskylän yliopisto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Taideyliopisto, Tampereen…

Lue lisää

Hyvien tutkijapalveluiden toteuttaminen ja tehokas palveluarkkitehtuuri vaativat organisaatioilta tunnisteiden hallintaa. Myös kansallisten arkkitehtuurien toimeenpano edellyttää organisaatioiden kiinnittävän huomiota semanttiseen yhteentoimivuuteen ja tiedon linkittämisen mahdollistamiseen. Tämä vaatii myös yksilöivien tunnisteiden ja niiden pysyvyyden pohdintaa.

Tarjolla on sekä organisaation sisäiseen käyttöön toimivia ratkaisuja että ulkopuolisia PID-palveluita. Esimerkiksi paikkatiedolle, julkaisuille, tutkijoille

Lue lisää

ORCID-tutkijatunniste tarjoaa tutkijan käyttöön yksilöivän tunnisteen, numerosarjan. Tunnisteen avulla tutkija voi identifioida omat tuotoksensa itselleen ja näin parantaa niiden kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä. Tunnisteen kytkeminen erilaisiin palveluihin ja järjestelmiin helpottaa tutkijan työtä, kun tietojen siirtäminen automatisoituu ja nopeutuu. Maailmassa on tällä hetkellä jo noin 1,7 miljoonaa tutkijaa, jotka ovat luoneet…

Lue lisää

Avoimeen tutkimusdataan voi viitata lähestulkoon samoin periaattein kuin julkaisuihin. Helpoimmin asia onnistuu, kun tutkimusdata on julkaistu ja sille on annettu lähdeviite. Jos viitettä ei ole valmiiksi saatavilla, sitä voi tiedustella datan tekijöiltä. Varmimmin tutkimusaineiston julkaiseminen ja viitetiedon luonti onnistuvat tutkimuksen tukipalvelujen, kuten data-arkiston tuella. Myös kirjastot auttavat viitteiden hallinnassa.

​Kuva Flickr / Neerav Bhatt CC BY-NC-SA​

Lähdeluetteloon…

Lue lisää