Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Luonnonvarakeskus (Luke) on avannut uusimmat, vuoden 2015 monilähdeinventointiin perustuvat metsävarakarttansa julkisesti katseltaviksi. Nyt julkaistut metsävarakartat ovat jatkoa aiempien vuosien kartoille.

Kartoista saatavia tietoja voidaan käyttää metsäsuunnitteluun ja metsäteollisuuden puunhankinnan suunnitteluun. Tietoja käytetään myös tutkimuksessa esimerkiksi lajien elinympäristön laadun arviointiin, metsien suojelun suunnitteluun ja metsätuhojen riskiarviointiin.

Monilähteisessä inventoinnissa käytetään valtakunnan metsien…

Lue lisää

EU:n tietosuoja-asetus ja tuleva kansallinen lainsäädäntö ovat tämän vuoden kuuma puheenaihe, koska näillä on suuri vaikutus henkilötietoja sisältävien tutkimusaineistojen käyttöön ja arkistointiin. EU:n tietosuojalainsäädännön uudistaminen lähti liikkeelle vuonna 2012. Uudistuksessa pyrittiin turvaamaan henkilötietojen suoja perusoikeutena ja digitaalitalouden kehitys sekä tehostamaan rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa. Tietosuojadirektiivi sekä yleinen tietosuoja-asetus astuivat voimaan…

Lue lisää

Uusi Sotasampo-portaalin sovellus yhdistää toisen maailmansodan sankarivainajien ja -hautausmaiden tiedot, valokuvat, lehtiartikkelit, sotapäiväkirjat, kartat ja muut aineistot ainutlaatuiseksi verkkosovellukseksi.

Sotasammon tänään julkistettavassa sovelluksessa luotiin semanttisen webin keinoin ensimmäistä kertaa kaikille maamme sankarihautausmaille ja niissä lepääville sankarivainajille "kotisivut". Kukin hautausmaa käytiin kuvaamassa paikan päällä, jolloin syntyi uusi n. 2400 kuvan kokoelma…

Lue lisää

Saksan ensimmäinen laki avoimesta datasta tuli voimaan heinäkuussa 2017. Tämä uusi laki on osa Saksan lakia digitaalisen julkishallinnon kehittämisestä (Gesetz zur Förderung der elektronischen Verwaltung) ja se mahdollistaa vapaan pääsyn valtionhallinnon dataan. Vaikka tämä uusi laki ei varsinaisesti ole laki vapaasta informaatiosta tai läpinäkyvyydestä, se tarjoaa silti juridisen perustan valtionhallinnon…

Lue lisää

Avoin julkaiseminen edistää tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tiedeyhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa. Siksi Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta sitoutumista julkaisujen avoimeen saatavuuteen ja tutkimusaineistojen avaamiseen.

Uutta Suomen Akatemian tämän vuoden syyskuun haussa ovat selkeämmät vaatimukset avoimesta julkaisemisesta ja datan avaamisesta. Akatemia edellyttää, että sen rahoittamat tutkijat julkaisevat avoimissa korkealaatuisissa julkaisuissa…

Lue lisää

Euroopan komission järjestelemässä huipputapaamisessa 12. kesäkuuta keskusteltiin Eurooppalaisen avoimen tieteen pilvipalvelun rakentamisesta (EOSC). Brysselissä järjestettyyn huippukokoukseen osallistui eri sidosryhmien edustajia muun muassa jäsenvaltioiden ministeriöistä sekä kansallisista tutkimusinfrastruktuureista. Yhtenä asiantuntijana keskusteluun osallistui avoimen julkaisemisen ja avoimen datan politiikkaa toteuttavan sähköisen infrastruktuurin, OpenAiren, edustaja Yannis Ioannidis. Hän korosti puheenvuorossaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä…

Lue lisää

Uudessa, yli 30 eurooppalaista maata kattavassa raportissa vertailtiin tutkimusaineistojen avoimuuden linjauksia eri maissa. Raportista ilmenee, että Suomi on kansainvälisesti vertailuna ehtinyt suhteellisen pitkälle ja Suomi on yksi harvoista maista, jossa avointa tiedettä on edistetty laajassa mielessä ja verrattain tiukoin vaatimuksin.

Yli puolella vertailuun osallistuneista maista on jonkinlainen linjaus avointen tutkimusaineistojen…

Lue lisää

Avoimen tieteen edistäminen on tällä hetkellä yksi suosituimmista ja kuumimmista keskustelunaiheista tieteen kentällä. Vaikka tavoite on kunniakas ja erinomainen, keskustelu ei saisi pelkistyä ainoastaan tieteen edellytysten arviointiin. Avoin tiede tarkoittaa myös sitä, että tutkimuskohteiden tietoja käytetään avoimemmin. Tämä vaatii kansalaisilta luottamusta tiedettä ja yhteiskuntaa kohtaan, joka on ansaittava, ei oletettava.

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä…

Lue lisää

Ladataan…