Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu on suurin muutos tieteessä sitten tietokoneiden mukaan tulon. Näillä ajatuksilla johtaja Jean Claude Burgelmann avasi Euroopan komissiossa pidetyn työpajan Open Science, technology transfer and IPR. Immeteriaalioikeuksien huomiointi ja niihin liittyvien kysymysten ratkaisu on hallintamallin ohella perusehto Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (EOSC) toteuttamisessa. Seuraavan puolentoista vuoden kuluessa

Lue lisää

Suomen Akatemia on myöntänyt FIRI2016-rahoitushaussa 27 miljoonaa euroa tutkimusinfrastruktuurien rahoitukseen. Rahoitusta saa yhteensä 18 tutkimusinfrastruktuuria.

Tietoarkistolle myönnettiin FIRI2016:n valtiojäsenyysinfrastruktuurit-hausta reilun 1,7 miljoonan euron rahoitus hankkeelle Aktiivinen Tietoarkisto CESSDAssa: Uudet eurooppalaiset tutkijapalvelut. CESSDA on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka tarjoaa tutkimusdatapalveluita yhteiskuntatieteilijöille. Tietoarkisto on CESSDAn suomalainen palveluntarjoaja.

Avoimen paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri (Open

Lue lisää

Kuinka korkeakoulut voisivat edistää ja osallistaa kansalaistiedettä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puitteissa? Yliopistolaki määrittelee yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen korkeakoulujen kolmanneksi tehtäväksi tutkimuksen ja koulutuksen rinnalle, mutta se ei ole ollut osa perinteistä tieteentekemistä, jossa tutkimuksen sekä siihen perustuvan koulutuksen konteksti on ollut pääsääntöisesti oma tieteenala ja sen julkaisut.

Kiristyvien talousnäkymien ja toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta…

Lue lisää

Open Knowledge Finlandin toteuttama ja ATT-hankkeen rahoittama Avoin kansalaistiede -selvitysprojekti on päättymässä ja  tuloksena syntyneet toimenpidesuositukset esitellään hankkeen päätöswebinaarissa 31.1.2017.

Avoin kansalaistiede -projektin suositukset kannustavat laajentamaan kansalaistieteen soveltamista havaintoaineistojen joukkoistamisesta tieteen ja yhteiskunnan väliseen vuoropuheluun ja ilmiökeskeisiin tutkimuskysymyksiin. Jotta kansalaistieteen koko potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan hierarkioiden haastamista, entistä osallistavampia tutkimusympäristöjä…

Lue lisää

HelDigin (Helsinki Centre for Digital Humanities) järjestämän The Philosophy and History of Open Science -seminaarin toinen päivä alkoi Mikael Laakson esityksellä.

Mikael Laakso (Hanken) kartoitti maksumuurien ja kestävän avoimen julkaisemisen välistä tilaa ja kysyi, missä kohtaa mentiin väärälle tielle? Laakson mukaan peli menetettiin vuonna 1996. Tällöin siirtyminen digitaliseen…

Lue lisää

Avoin tiede on edennyt kuluneen vuoden aikana hienoin harppauksin. Tuoreessa selvityksessä muutoksen laajuus näkyi hurjana, sillä lähes kaikissa aiemmin arvioiduissa organisaatioissa on ryhdytty uusiin toimenpiteisiin avoimuuden tukemiseksi ja monessa organisaatioissa kehitys on ollut nopeaa. Tämä tarkoittaa, että monella tutkijalla on nyt toimintaympäristö, jossa avointa tiedettä on helpompi tehdä. Organisaatioissa on…

Lue lisää

HelDigin (Helsinki Centre for Digital Humanities) järjestämässä seminaarissa The Philosophy and History of Open Science käsiteltiin avointa tiedettä diskurssina, liikkeenä ja käytäntönä. Tilaisuuden järjestäjät olivat saaneet paikalle erittäin kovatasoisia puhujia. Niinpä kaksipäiväisessä tapahtumassa ruodittiin avointa tiedettä todella monesta kulmasta aina tieteen historiasta ohjelmistoihin ja moderneihin yhteistyöalustoihin ja totuuden…

Lue lisää

Tutkijoiden, tieteellisten kustantajien ja tieteellisten kirjastojen yhteistyönä vuonna 2003 perustettu FinnOA-työryhmä pyrkii edistämään tutkimustiedon avointa saatavuutta Suomessa. Viime aikoina avoimuuden edistäminen on laajentunut kattamaan julkaisujen lisäksi myös tutkimusdatan ja muut tutkimuksen tausta-aineistot.

Työryhmä on järjestänyt omien kokoustensa lisäksi seminaareja ja toiminut asiantuntijana avoimen tieteen kysymyksissä.

Työryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja Annikki Roos

Lue lisää

Ladataan…