Laskennallista historiantutkimusta

Aatehistorioitsija, professori Mikko Tolonen Helsingin yliopistosta on yksi digitaalisten ihmistieteiden pioneereista Suomessa. Historiaa on tutkittu aiemmin lähinnä laadullisin keinoin, mutta nyt historiallisen datan analyysi ja laskennallisen tieteen uusimpien menetelmien ennakkoluuloton yhdistely mahdollistaa erilaisten syy-seuraussuhteiden tarkastelun ja uudet tutkimuslöydökset. Tällä hetkellä tutkimus keskittyy erityisesti bibliografioiden metadataan.

Ongelmat aineistojen saatavuudessa ovat yleisiä humanistisella puolella. "Suurin osa ajastamme, noin 80%, meneekin datan siistimisessä sellaiseen muotoon, että voimme jatkotyöstää sitä. Tästä emme kuitenkaan valita, vaan siitä, että usein edes raakadataa ei ole saatavilla!" kertoo Mikko Tolonen.

Tutkimusryhmä on aktiivisesti mukana avoimen datan hankkeissa, kuten Open Knowledge Finland ry:n toiminnassa. Tolonen oli puhumassa avoimen datan ja menetelmien merkityksestä tutkimukselle CSC:llä helmikuussa pidetyssä Research Data Alliance -seminaarissa ja ryhmä seuraa myös Avoin tiede ja tutkimus -hanketta.

"Kehitys ei mene eteenpäin ennen kuin tutkijat ja eri organisaatiot jakavat tutkimusaineistonsa ja lähdekoodinsa tehokkaammin avoimeen käyttöön. Yleinen harhaluulo on, että "pala sielua menetetään, kun tutkimusaineisto annetaan". Vielä ei edes ymmärretä, millä kaikella aineistolla voisi olla tutkimuskäyttöä. Erityisesti eri lähteistä saatavien, toisiaan tukevien aineistojen yhdistely tarjoaa lupaavia tutkimusmahdollisuuksia. Olemme kuitenkin Suomessa avoimen tieteen edelläkävijöitä. Täytyy myös muistaa, että kyseessä on tutkimuskulttuurin kokonaisvaltainen muutos, mikä ei tapahdu yhdessä yössä."

Lue lisää:

Anni Jakobsson: Historiankirjoitus uusiksi avoimen tieteen menetelmin – digitaaliset ihmistieteet nostavat päätään. Verkkolehti @CSC.

CC 4.0 BY

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssillä