Tutkijat julkaisutulvan armoilla

Kasvavat julkaisumäärät tieteessä ovat tutkijoille haaste, jonka suuruus vaihtelee tieteenalakohtaisesti. Avoimen julkaisemisen höytyjä ovatkin järjestelmien tarjoamat yhä paremmat tiedonhallinnan apuvälineet. Esimerkiksi julkaisuarkistot, kuten biolääketieteen PubMed Central tarjoavat seurantapalveluita, joita käyttämällä valituista uusista julkaisuista saa ilmoituksen sähköpostiin esimerkiksi aiheen mukaan.

Kasvavat julkaisumäärät ovat tutkijoille haaste, mutta tiedonhallintaan on tarjolla apuvälineitä. Kuva: Antony Theobald / Flickr CC BY-NC-ND 2.0

Kun tutkimustuotoksen julkaisee julkaisuarkistossa tai esimerkiksi Tieteelliset verkkolehdet -palvelussa, se on avoimesti erilaisten hakurobottien käytettävissä ja tieto sen sisällöstä leviää laajalle. Näin myös Google Scholar tunnistaa sen tieteelliseksi julkaisuksi ja indeksoi sen. Tämä tarkoittaa, että se löytyy avoimesta palvelusta, jota monet tutkijat käyttävät tiedonhakuun. Palvelu laskee myös viittauksia ja tekee niistä tilastoja.

Google Scholar ei vielä näytä tukevan ORCID-tutkijatunnisteita, mutta palveluun voi luoda oman profiilisivun, johon voi lisätä tietoa julkaisuistaan sekä tilata sähköposti-ilmoituksia esimerkiksi aiheen tai kirjoittajan mukaan. Lisäksi voi tilata ilmoituksen uudesta viittauksesta. Scholar indeksoi myös maksumuurien ja rekisteröitymisen takana olevia aineistoja, mutta avoimuus helpottaa käyttöä ja viittaamista, sillä avoimen artikkelin saa ladattua yhdellä klikkauksella. Google Scholar ei tarjoa minkäänlaisia takuita tiedon laadusta tai kattavuudesta, sillä kaikki tieto tuotetaan massiivisella tiedonlouhinnalla. Apuvälineenä se voi silti säästää aikaa ja joskus tuottaa odottamattomia löytöjä.

Tärkeää tukea tiedon löytämiseen tarjoavat paitsi alakohtaiset tietokannat ja julkaisuarkistot, myös tutkijoiden virtuaaliset ja reaalimaailman verkostot. Kova kilpailu tutkijoiden ja tutkijaryhmien saattaa estää avointa jakamisen kulttuuria, mutta se myös kiihdyttää julkaisemisen tahtia. Kollegoiden jakamat vinkit julkaisuista, menetelmistä tai kerätystä datasta ovat kuitenkin tutkijoille arvokkaita ja aulis tiedon jakaminen esimerkiksi Twitterissä tai oman blogin kautta voi vahvistaa tutkijan arvostusta.
 

Lue lisää:

Google Scholar -viittaustietopalvelu

Annikki Roosin tuore väitöskirja biolääketieteen tutkijoiden informaatiokäytännöistä - Understanding Information Practices in Biomedicine: A Domain Analytical Approach

 

CC 4.0 BY

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssillä