Miten voin arvioida avoimen julkaisun luotettavuutta?

Avoimen eli open access -julkaisun luotettavuus askarruttaa sekä omalle artikkelilleen julkaisukanavaa etsivää tutkijaa että lähdekriittistä lukijaa. Koska suuri osa kansainvälisistä open access -lehdistä rahoittaa  toimintaansa artikkelikohtaisilla satojen tai tuhansien eurojen kirjoittaja- tai käsittelymaksuilla,  on laadukkaiden lehtien lisäksi rinnalle syntynyt  runsaasti ns. "saalistavia" lehtiä ja kustantajia, jotka keräävät  kirjoittajamaksuja, mutta julkaisevat artikkeleita ilman  laadunarviointia. Ilmiöön on vaikea olla törmäämättä, sillä monet  tällaisista kustantajista markkinoivat itseään varsin aktiivisesti  tutkijoille lähetetyillä sähköpostiviesteillä.

CC 4.0 BY Minedu.fi​​
CC 4.0 BY Minedu.fi​​

Kyseenalaiset käytännöt eivät toki rajoitu pelkästään lehtiin tai open  access -julkaisemiseen. Kirjojen osalta tutkijat saattavat saada  sähköpostiinsa kutsuviestejä myös painettuja kirjoja  print-on-demand-periaatteella julkaisevilta ns. "vanity  press"- tyyppisiltä kustantajilta tai tasoltaan epäilyttävien  konferenssien järjestäjiltä. Aiemmin tuntemattoman julkaisukanavan  kohdalla kannattaa siis aina varmistaa, että se on täyttää  tieteelliset laatukriteerit. Se, että lehdellä, kustantajalla tai konferenssilla on komean kuuloinen nimi ei vielä kerro sen laadusta  mitään. Heikkolaatuisessa julkaisukanavassa julkaisemista ei lasketa  tieteelliseksi meriitiksi.

Open access -lehtien, -sarjojen ja -kustantajien luotettavuutta voi  arvioida suurimmaksi osin samoilla kriteereillä kuin muidenkin  tieteellisten julkaisukanavien luotettavuutta. Luotettavan  julkaisukanavan tunnusmerkkejä ovat mm. seuraavat:
− Julkaisukanava julkaisee vertaisarvioinnin kriteerit ja prosessin  selkeästi verkkosivuillaan.
− Julkaisukanavalla on arvostetuista tutkijoista koostuva toimitusneuvosto.
− Julkaisukanavalla on Julkaisufoorumin tasoluokitus 1-3, (haun uusittu versio on vielä testikäytössä, mutta sisältää enemmän  tietoja). Tietokantaan on luetteloitu yli 25 000 julkaisusarjaa.
− Kotimaassa vuodesta 2015 alkaen: julkaisukanava on merkinnyt  vertaisarvioidut tekstit vertaisarviointitunnuksella (tunnus otetaan  käyttöön syksyllä 2014, verkkosivut avautuvat syyskuun aikana).

Kansainvälisten lehtien osalta myös (maksullisten) Web of Science ja  Scopus -tietokantojen sisältämät tiedot lehden artikkeleihin  kohdistuvista viittauksista voivat auttaa sen tason määrittelyssä.

Luotettavien/epäluotettavien open access -lehtien tunnistamiseen voi  lisäksi käyttää kahta muuta verkosta löytyvää resurssia:
− Kansainvälisenä yhteistyönä tuotettu Directory of Open Access  Journals -hakemisto listaa tietyt kriteerit täyttäviä open access -lehtiä (uusien, aiempaa tiukempien laatukriteerien käyttöönotto on  tällä hetkellä vielä kesken, joten lista ei ole toistaiseksi täysin luotettava)
− Amerikkalainen kirjastonhoitaja Jeffrey Beall ylläpitää jossain  määrin kiistanalaista listaa "saalistavista" lehdistä. Beall on myös  julkaissut blogissaan kriteereitä "saalistavien" kustantajien  tunnistamiseen.

Kaikilta tieteenaloilta ei vielä löydy riittävästi varteenotettavia  open access -julkaisukanavia. Tällöin kannattaa varmistaa, että  julkaisukanava sallii julkaisun vertaisarvioidun version  rinnakkaistallentamisen avoimeen julkaisuarkistoon siten, että se on  vapaasti saatavilla joko välittömästi tai ns. embargo-ajan jälkeen.  Useimmilla yliopistoilla on oma julkaisuarkisto, ja lisäksi joillakin  tieteenaloilla on tieteenalakohtainen kansainvälinen julkaisuarkisto.  Julkaisufoorumin uusi julkaisukanavahaku sisältää myös tietoja  kanavien rinnakkaistallennusta koskevista linjauksista eli ns.  Sherpa/Romeo-koodit. Nämä koodit kertovat, salliiko lehti  rinnakkaistallennuksen  tai sitä sisältyykö lehti Directory of Open  Access Journals -hakemistoon.

Johanna Lilja, TSV; Jyrki Ilva, Kansalliskirjasto; Janne Pölönen, TSV ja Leena Jukka, CSC.

DOAJ:n uusista tiukennetuista laatukriteereistä voi lukea Naturessa 6.8.2014 julkaistusta artikkelista: Open-access website gets tough. Leading directory tightens listing criteria to weed out rogue journals.  Artikkelin mukaan DOAJ pyytää jokaista tietokannassaan olevaa julkaisua hakemaan mukaanpääsyä uusien tiukennettujen hakukriteerien perusteella. DOAJ-tietokannassa on lähes 10 000 julkaisua, eikä uusien julkaisujen mukaan saaminen ole ongelma; ongelmaksi on muodostunut hämäräperäisten julkaisujen mukaan pääsy.