RDA:n viimeisimmät tulokset esillä CSC:llä

Research Data Alliance (RDA) Europe järjesti 31. maaliskuuta CSC:llä tapahtuman, jossa esiteltiin RDA:n viimeisimpiä tuloksia datainfrastruktuurien kehittämiseen ja tutkimusdatan jakamiseen liittyen sekä keskusteltiin niiden mahdollisesta soveltamisesta suomalaisessa korkeakoulukentässä.

Tilaisuuden ohjelma pohjautui helmikuussa Tokiossa järjestettyyn RDA:n seitsemänteen RDA Plenary- yleiskokoukseen, joka kokoaa globaalisti kansainvälisiä tutkimusdatan parissa työskenteleviä asiantuntijoita jakamaan kokemuksiaan sekä kehittämään työryhmissä muodostettavia suosituksia tutkimusdatan jakamisen edistämiseen liittyen. RDA:n työryhmissä on muodostettu yhteensä 19 suositusta aina tutkimusdatan viittaamisen ohjeista tutkimusdatan ja kirjallisuuden linkityskäytäntöihin. RDA on myös julkaissut nettisivuillaan seitsemän esimerkkiä suositusten konkreettisesta käyttöönotosta. Osa suosituksista on jo valmiita ja päässyt myös EU:n komission evaluaatioon, osa taas on vielä työn alla, mutta niitä on jo otettu kokeiluun niiden kehittämisen ollessa jo pitkällä. Tuotosten korkeasta laadusta kertoo se, että mm. OECD, CODATA ja World Data System WDS ovat ottaneet käyttöön tai rakentaneet työtään RDA:n tuotosten pohjalle.

Kansainvälisestä työskentelystä kansalliseen hyötyyn

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Eeva Kaunismaa jakoi tilaisuudessa näkemyksiään kansallisen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön linkittymisestä toisiinsa. Kaunismaa saapui tilaisuuteen pohjoismaisten kollegoidensa tapaamisesta, jossa hän oli saanut ilokseen huomata Suomen ottaneen oikeita askeleita kohti tavoitettaan olla avoimen tieteen ja tutkimuksen johtavia maita vuonna 2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Eeva Kaunismaa puhumassa CSC:llä 31.3.2016

Kansainväliset megatrendit, kuten digitalisaatio, tutkimuksen avoimuus ja monitieteisyys, ohjaavat myös Suomen tutkimuspolitiikkaa ja suomalaista tutkimustoimintaa. Tutkimusaineistojen avaamiseen liittyvää kansainvälistä tutkimuksen yhteentoimivuutta tulee edistää huomioiden alojen ja teknologioiden moninaisuus. Avoimen tieteen edistämisessä keskeistä on niin sanotun semanttisen yhteentoimivuuden varmistaminen sekä edellytysten luominen kansainvälisten suuntausten hyödyntämiseen.

Kaunismaa näkee RDA:n yhtenä keskeisistä foorumeista keskustella ja vaikuttaa yhteentoimivuuskysymyksiin globaalilla tasolla sekä konkreettisena välineenä tuoda tutkijat tiiviimmin mukaan kansainväliseen keskusteluun: ”Pohjoismaisessa yhteydessä RDA:n rooli tunnistetaan, ja näemme tarpeen lisätä pohjoismaisten tutkijoiden aktiivisuutta RDA:n työryhmissä. Tarvitsemme lisää kansallistakin keskustelua tutkimusyhteisöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä tutkimusrahoittajien rooleista. Tämän myötä voimme myös varmistaa suomalaisten näkemysten välittymisen kansainväliseen keskusteluun.”

Aktiivisia suomalaisia mukaan

Suomalaiset ovat ottaneet aktiivisen roolin RDA:n toiminnassa, mutta eri työryhmiin kaivataan jatkuvasti lisää asiantuntevia jäseniä tuomaan mukaan kansallisia näkemyksiä keskusteluun ja ratkaisujen kehittämiseen. Työryhmiin osallistuminen on avointa kaikille ja RDA tulee huhtikuun aikana julistamaan rahoitushaun, jonka avulla organisaatiot voivat ottaa käyttöön ja soveltaa RDA:n kehittämiä standardeja, suosituksia ja malleja tutkimusdatan jakamiselle.

Lisätietoja RDA:n työryhmistä ja tulosten soveltamisesta.
Tilaisuuden järjestäjän kokemuksia Tokion Plenary-yleiskokouksesta.

 

CC 4.0 BY

Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 kansainvälinen -lisenssillä