Osana Avoin tiede ja tutkimus –hanketta toteutettu Tuuli-projekti päättyi maaliskuussa 2017. Projektissa kehitettiin ja otettiin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Työkalun avulla tutkijat voivat laatia tutkimusaineiston koko elinkaarta koskevan aineistonhallintasuunnitelman jäsennellysti ja ohjeistetusti.

Ennen Tuuli-projektin päättymistä Helsingin yliopistolla Kaisa-talossa järjestettiin 8.2.2017 seminaari, jossa esiteltiin projektin tuloksia sekä suunniteltiin DMP-ohjeistukseen…

Lue lisää

Avointa dataa ja massadataa (big dataa) innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tekevät markkinoiden kannalta uusia tuoteinnovaatioita suhteellisesti huomattavasti useammin kuin yritykset, jotka eivät hyödynnä dataa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Open Knowledge Finlandin tutkimuksen mukaan dataa innovaatioiden kehittämisessä käyttäneiden informaatio- ja viestintätoimialan yritysten liikevaihto kasvoi vuosina 2012–2014 keskimäärin yli 17 prosenttia enemmän kuin saman…

Lue lisää

Hämeen ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön avoimuuden periaatteet. Niissä linjataan HAMKin tavoitteet avoimessa tieteessä ja tutkimuksessa sekä laajemminkin ammattikorkeakoulun toimintakentällä.

Tavoitteiden saavuttamiseksi henkilökunnan on omaksuttava paljon uutta tietoa ja osaamista. HAMKissa on rakenteilla avoimen tki-toiminnan tukipalvelu, joka toteutetaan hankepalveluiden, kirjaston, tietohallinnon ja viestinnän yhteistyönä. Tukipalvelu aloittaa vuoden 2017 aikana. Tarkoituksena on…

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä energia…

Lue lisää
Jotta aineistoja voi avata ja käyttää uudelleen, on niihin liittyvien käyttöehtojen oltava selviä. Suojatuille aineistoille on pystyttävä luomaan turvallisia ratkaisuja ja käyttäjän on saatava selkeää tietoa siitä, mitä aineistolla saa tehdä ja mitä ei. Asiaa on selvitetty laajassa asiantuntijaryhmässä, jonka selvitys on nyt julkaistu. Yleiseksi ohjenuoraksi ryhmä kokosi suositukset hyviksi…
Lue lisää

Kielipankki on julkaissut aineistojensa kuvailuun uudet ohjeet. Dokumentissa selitetään mitä aineistolla varsinaisesti tarkoitetaan, miten pysyviä tunnisteita käytetään sekä miten niiden välisiä relaatioita tulisi kuvailla.

Erityisen arvokkkaita ovat juuri alakohtaiset määrittelyt ja esimerkit, joiden avulla kuvailua voidaan ohjata yhdenmukaiseen suuntaan ja myös alaa tuntematon käyttäjä pystyy tulkitsemaan metatietoja paremmin. Varsinkin…

Lue lisää

Helsingin yliopiston Seismologian instituutti, Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Oulun yliopiston Geotieteiden laitos sekä Sodankylän geofysikaalinen observatorio yhdistivät voimansa 2000-luvun alussa poikkeuksellisen laajaan geofysikaaliseen tutkimusponnistukseen. Finnish Reflection Experimentin eli FIRE-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa heijastusseisminen syväluotausaineisto Suomen kallioperän tärkeimmistä rakenteista. Mittavan projektin teki mahdolliseksi poikkeuksellinen rahoituskuvio, jossa Venäjän valtionvelkaa Suomelle kuitattiin tieteellisillä…

Lue lisää

Nordic Open Science and Research Forumin yhteydessä pidettiin 23.11.2016 Helsingissä pohjoismainen muotoilutyöpaja, jossa pohdittiin miten tutkijoita voisi tukea hyvään tutkimusaineistonhallintaan. Uudeksi avoimuuden ja laadun mittariksi ovat nopeasti nousseet niin sanotut FAIR-periaatteet, joiden mukaan aineistojen tulisi olla löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) sekä uudellenkäytettäviä (Reusable). Käytännössä monet vaatimuksista ovat suhteellisen…

Lue lisää

Ladataan…