Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Avoimen tieteen edistäminen on tällä hetkellä yksi suosituimmista ja kuumimmista keskustelunaiheista tieteen kentällä. Vaikka tavoite on kunniakas ja erinomainen, keskustelu ei saisi pelkistyä ainoastaan tieteen edellytysten arviointiin. Avoin tiede tarkoittaa myös sitä, että tutkimuskohteiden tietoja käytetään avoimemmin. Tämä vaatii kansalaisilta luottamusta tiedettä ja yhteiskuntaa kohtaan, joka on ansaittava, ei oletettava.

Lue lisää

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu on suurin muutos tieteessä sitten tietokoneiden mukaan tulon. Näillä ajatuksilla johtaja Jean Claude Burgelmann avasi Euroopan komissiossa pidetyn työpajan Open Science, technology transfer and IPR. Immeteriaalioikeuksien huomiointi ja niihin liittyvien kysymysten ratkaisu on hallintamallin ohella perusehto Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (EOSC) toteuttamisessa. Seuraavan puolentoista vuoden kuluessa

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä energia…

Lue lisää
Jotta aineistoja voi avata ja käyttää uudelleen, on niihin liittyvien käyttöehtojen oltava selviä. Suojatuille aineistoille on pystyttävä luomaan turvallisia ratkaisuja ja käyttäjän on saatava selkeää tietoa siitä, mitä aineistolla saa tehdä ja mitä ei. Asiaa on selvitetty laajassa asiantuntijaryhmässä, jonka selvitys on nyt julkaistu. Yleiseksi ohjenuoraksi ryhmä kokosi suositukset hyviksi…
Lue lisää

Kielipankki on julkaissut aineistojensa kuvailuun uudet ohjeet. Dokumentissa selitetään mitä aineistolla varsinaisesti tarkoitetaan, miten pysyviä tunnisteita käytetään sekä miten niiden välisiä relaatioita tulisi kuvailla.

Erityisen arvokkkaita ovat juuri alakohtaiset määrittelyt ja esimerkit, joiden avulla kuvailua voidaan ohjata yhdenmukaiseen suuntaan ja myös alaa tuntematon käyttäjä pystyy tulkitsemaan metatietoja paremmin. Varsinkin…

Lue lisää

Tutkimusaineistojen tallentaminen ja avaaminen on keskeinen osa avointa tiedettä, mutta tiedejulkaisujen käytännöt ovat kansainvälisestikin edelleen hyvin kirjavia. Suomessa muutamat lehdet ovat pilotoineet datan kuvailua ja dataan linkittämistä, mutta yhtenäisiä ratkaisuja ei vielä ole.

Tutkijoiden puheenvuoroissa tuotiin esille eri tieteenalojen tutkimusaineistojen erityispiirteitä ja erilaisia tarpeita datanhallinnan suhteen. Esimerkiksi geenitutkimuksessa julkaiseminen edellyttää
Lue lisää

Suomessa on hyvät perusteet pyöräilyyn liittyvään kansalaistieteeseen useasta syystä. Suomessa on vahvoja pyöräily-yhteisöjä. Esimerkiksi Helsingin polkupyöräilijöiden facebook-ryhmässä on yli 4600 jäsentä ja Oulun polkupyöräilijöiden facebook-ryhmässäkin on yli 1700 jäsentä. Pyöräily on myös terveellistä ja ympäristöystävällistä. Lisäksi Suomessa on toteutettu yhteisöllisiä pyöräilysovelluksia ja palveluita sekä mm. kartoitettu pyöräilyreittejä.

Open Knowledge Finlandin…

Lue lisää

Joukkoistettu paikkatieto on laaja termi, johon liittyy muun muassa vapaaehtoisesti tuotettu paikkatieto (volunteered geographic information, VGI) ja yhteistyössä kartoittaminen (collaborative mapping). Esimerkkeinä ensimmäisestä ovat vaikkapa Flickriin, Instagramiin, tai Mapillaryyn kerätyt kuvat, joissa on mukana sijaintitieto.

Yhteistyössä kartoittamisesta esimerkkinä on OpenStreetMap, joka on avoin maailmanlaajuinen kartta ja jota mm. humanitaariset organisaatiot…

Lue lisää

HelDigin (Helsinki Centre for Digital Humanities) järjestämän The Philosophy and History of Open Science -seminaarin toinen päivä alkoi Mikael Laakson esityksellä.

Mikael Laakso (Hanken) kartoitti maksumuurien ja kestävän avoimen julkaisemisen välistä tilaa ja kysyi, missä kohtaa mentiin väärälle tielle? Laakson mukaan peli menetettiin vuonna 1996. Tällöin siirtyminen digitaliseen…

Lue lisää

HelDigin (Helsinki Centre for Digital Humanities) järjestämässä seminaarissa The Philosophy and History of Open Science käsiteltiin avointa tiedettä diskurssina, liikkeenä ja käytäntönä. Tilaisuuden järjestäjät olivat saaneet paikalle erittäin kovatasoisia puhujia. Niinpä kaksipäiväisessä tapahtumassa ruodittiin avointa tiedettä todella monesta kulmasta aina tieteen historiasta ohjelmistoihin ja moderneihin yhteistyöalustoihin ja totuuden…

Lue lisää

Ladataan…