Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Jotta avoimesta tieteestä tulisi tieteen valtavirtaa, avoin tiede pitäisi juurruttaa syvälle tutkimuslaitosten ja rahoittajien arviointimenetelmiin tutkijan urankehityksen kaikissa vaiheissa, todetaan Euroopan komission raportissa. Avoimen tieteen harjoittamisen pitäisi näkyä tutkimuslaitosten rekrytoinneissa, tutkijan urankehityksessä ja rahoittajien arviointikriteereissä.

Työryhmän mukaan useimmat tutkimusrahoittajat ja tutkimuslaitokset käyttävät yksinomaisesti bibliometriikkaa arvioinneissaan ja nämä mittarit eivät huomioi…

Lue lisää

Kokenut avoimen julkaisemisen tutkija

Yliopistonlehtori Mikael Laakso Hankenilta piti 24.2.2017 ”Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi” -hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä esityksen ”The impact of Open Access: benefits for individuals, organisations, and research progress”. Mikael Laakso on kokenut tietojärjestelmätieteen tutkija, joka on tottunut lähestymään Open Access ‑asiaa tutkimusaiheena. Tällä kertaa hän omien sanojensa mukaan lähestyi…

Lue lisää

Joukkoistettu paikkatieto on laaja termi, johon liittyy muun muassa vapaaehtoisesti tuotettu paikkatieto (volunteered geographic information, VGI) ja yhteistyössä kartoittaminen (collaborative mapping). Esimerkkeinä ensimmäisestä ovat vaikkapa Flickriin, Instagramiin, tai Mapillaryyn kerätyt kuvat, joissa on mukana sijaintitieto.

Yhteistyössä kartoittamisesta esimerkkinä on OpenStreetMap, joka on avoin maailmanlaajuinen kartta ja jota mm. humanitaariset organisaatiot…

Lue lisää

Avoin tiede on edennyt kuluneen vuoden aikana hienoin harppauksin. Tuoreessa selvityksessä muutoksen laajuus näkyi hurjana, sillä lähes kaikissa aiemmin arvioiduissa organisaatioissa on ryhdytty uusiin toimenpiteisiin avoimuuden tukemiseksi ja monessa organisaatioissa kehitys on ollut nopeaa. Tämä tarkoittaa, että monella tutkijalla on nyt toimintaympäristö, jossa avointa tiedettä on helpompi tehdä. Organisaatioissa on…

Lue lisää

Keskustelu tieteen avoimuudesta on voimakkaasti keskittynyt siihen, kuinka julkisesti rahoitetun tieteen tulee olla kaikkien luettavissa. Usein käsitellään vain tieteellisten artikkeleiden vapaata käytettävyyttä, joka Suomessakin tunnetaan ehkä paremmin englanninkielisenä käsitteenä open access. Tieteen avoimuudella on kuitenkin erittäin tärkeä tehtävä myös tutkimuksen laadun takaajana ja keskitynkin tässä esseessä ennen kaikkea siihen, kuinka…

Lue lisää

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016.  Avoin tiede ja avoin koulutus? sisältää neljä vertaisarvioitua ja viisi yleistajuistettua avoimeen tieteeseen ja koulutukseen liittyvää artikkelia. Opiskelijatutkimusverkoston toimittama vuosikirja julkaistiin 12.9. ja se on vapaasti luettavissa ja ladattavissa www:stä.

Opiskelijatutkimuksen vuosikirja -julkaisusarja kokoaa yhteen alan tutkimusta sekä edistää tutkimusalan näkyvyyttä ja tunnettavuutta. Se tarjoaa julkaisufoorumin niin…

Lue lisää

Avoimuuden kulttuurin edistämiseksi on tarpeen edistää avoimuutta koko tutkimuksessa. Tutkimusprosessin kokonaiskuva palvelukarttoineen on nyt kuvattu ATT:n viitearkkitehtuurissa, ja se määrittää linjauksia ja edellytyksiä avoimuudelle.

ATT:n viitearkkitehtuuri julkistettiin Kokonaiskuva Avoimen tieteen ja tutkimuksen palveluista ja tutkimusprosessin avoimuudesta -seminaarissa Tieteiden talolla 4.3.2016. Tilaisuuden avasi opetusneuvos Erja Heikkinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, tuleva…

Lue lisää

Helsingin Sanomien sunnuntainen reportaasi (HS 7.2. Huippututkimus johti harhaan) VTT:ssä nousseesta, tukahdutetusta ja nyt taas uudelleen tutkittavasta vilppiepäilystä on kirvoittanut paljon kritiikkiä suomalaista tutkimuseettistä sääntelyä kohtaan. Jutussa siteerattu emerituskansleri Kari Raivio muun muassa kutsui Tutkimuseettistä neuvottelukuntaa (TENK) ja sen koordinoimaa vilppiepäilyjen käsittelymekanismia hampaattomaksi.

Väitän, että ongelma ei ole sääntelyn…

Lue lisää

Ladataan…