Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Science Europe haluaa lisää avoimuutta avoimeen julkaisemiseen ja suosittelee, että tiedeinstituutiot osallistuisivat Open APC -aloitteeseen ja julkistaisivat avointen julkaisuiden kirjoittajamaksut. Näin saataisiin avoimen julkaisemisen kustannusrakennetta läpinäkyväksi. Science Europe on eurooppalaisista tutkimusrahoittajista ja tutkimusorganisaatioista koostuva järjestö.

Varmistaakseen julkisten varojen kustannustehokkaan käytön tiedeinstituutioiden on huomioitava sekä digitaalisten sisältöjen lisenssimaksut että tieteellisen julkaisemisen…

Lue lisää

Osana Avoin tiede ja tutkimus –hanketta toteutettu Tuuli-projekti päättyi maaliskuussa 2017. Projektissa kehitettiin ja otettiin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Työkalun avulla tutkijat voivat laatia tutkimusaineiston koko elinkaarta koskevan aineistonhallintasuunnitelman jäsennellysti ja ohjeistetusti.

Ennen Tuuli-projektin päättymistä Helsingin yliopistolla Kaisa-talossa järjestettiin 8.2.2017 seminaari, jossa esiteltiin projektin tuloksia sekä suunniteltiin DMP-ohjeistukseen…

Lue lisää

Avoimen tieteen edistäminen on tällä hetkellä yksi suosituimmista ja kuumimmista keskustelunaiheista tieteen kentällä. Vaikka tavoite on kunniakas ja erinomainen, keskustelu ei saisi pelkistyä ainoastaan tieteen edellytysten arviointiin. Avoin tiede tarkoittaa myös sitä, että tutkimuskohteiden tietoja käytetään avoimemmin. Tämä vaatii kansalaisilta luottamusta tiedettä ja yhteiskuntaa kohtaan, joka on ansaittava, ei oletettava.

Lue lisää

Kokenut avoimen julkaisemisen tutkija

Yliopistonlehtori Mikael Laakso Hankenilta piti 24.2.2017 ”Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi” -hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä esityksen ”The impact of Open Access: benefits for individuals, organisations, and research progress”. Mikael Laakso on kokenut tietojärjestelmätieteen tutkija, joka on tottunut lähestymään Open Access ‑asiaa tutkimusaiheena. Tällä kertaa hän omien sanojensa mukaan lähestyi…

Lue lisää

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu on suurin muutos tieteessä sitten tietokoneiden mukaan tulon. Näillä ajatuksilla johtaja Jean Claude Burgelmann avasi Euroopan komissiossa pidetyn työpajan Open Science, technology transfer and IPR. Immeteriaalioikeuksien huomiointi ja niihin liittyvien kysymysten ratkaisu on hallintamallin ohella perusehto Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (EOSC) toteuttamisessa. Seuraavan puolentoista vuoden kuluessa

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä energia…

Lue lisää
Jotta aineistoja voi avata ja käyttää uudelleen, on niihin liittyvien käyttöehtojen oltava selviä. Suojatuille aineistoille on pystyttävä luomaan turvallisia ratkaisuja ja käyttäjän on saatava selkeää tietoa siitä, mitä aineistolla saa tehdä ja mitä ei. Asiaa on selvitetty laajassa asiantuntijaryhmässä, jonka selvitys on nyt julkaistu. Yleiseksi ohjenuoraksi ryhmä kokosi suositukset hyviksi…
Lue lisää

Kielipankki on julkaissut aineistojensa kuvailuun uudet ohjeet. Dokumentissa selitetään mitä aineistolla varsinaisesti tarkoitetaan, miten pysyviä tunnisteita käytetään sekä miten niiden välisiä relaatioita tulisi kuvailla.

Erityisen arvokkkaita ovat juuri alakohtaiset määrittelyt ja esimerkit, joiden avulla kuvailua voidaan ohjata yhdenmukaiseen suuntaan ja myös alaa tuntematon käyttäjä pystyy tulkitsemaan metatietoja paremmin. Varsinkin…

Lue lisää

Tiedot kotimaisten tiedelehtien rinnakkaistallennuslinjauksista löytyvät pian aiempaa kattavammin SHERPA/RoMEO -palvelusta. Tallennustyö aloitettiin vuonna 2016 Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan ja Jyväskylän yliopiston kirjaston (vuoden 2017 alusta Avoimen tiedon keskus) yhteisenä epävirallisena projektina, joka linkittyi Jyväskylässä Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi -hankkeeseen (SURIMA). Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti projektin tuloksia. Laajempaa katsausta kotimaisten tieteellisten lehtien rinnakkaistallennuksen…

Lue lisää

Tutkimusaineistojen tallentaminen ja avaaminen on keskeinen osa avointa tiedettä, mutta tiedejulkaisujen käytännöt ovat kansainvälisestikin edelleen hyvin kirjavia. Suomessa muutamat lehdet ovat pilotoineet datan kuvailua ja dataan linkittämistä, mutta yhtenäisiä ratkaisuja ei vielä ole.

Tutkijoiden puheenvuoroissa tuotiin esille eri tieteenalojen tutkimusaineistojen erityispiirteitä ja erilaisia tarpeita datanhallinnan suhteen. Esimerkiksi geenitutkimuksessa julkaiseminen edellyttää
Lue lisää

Ladataan…