Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Selvitys tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamisesta on valmistunut. Avoimen saatavuuden politiikan tulisi koskea kaikkea julkisilla varoilla rahoitettua tutkimusta. Julkaisujen rinnakkaistallentaminen ei-kaupallisiin tietokantoihin turvaisi julkaisujen saatavuuden ja säilyvyyden nykyistä paremmin.

Tämän vuoksi tekijänoikeuslakiin tulisi lisätä säännös, jolla rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liittyvät taloudelliset oikeutensa. Tekijällä olisi aina…

Lue lisää

Uudessa, yli 30 eurooppalaista maata kattavassa raportissa vertailtiin tutkimusaineistojen avoimuuden linjauksia eri maissa. Raportista ilmenee, että Suomi on kansainvälisesti vertailuna ehtinyt suhteellisen pitkälle ja Suomi on yksi harvoista maista, jossa avointa tiedettä on edistetty laajassa mielessä ja verrattain tiukoin vaatimuksin.

Yli puolella vertailuun osallistuneista maista on jonkinlainen linjaus avointen tutkimusaineistojen…

Lue lisää

Suomen Akatemian hallitus päätti huhtikuussa edistää avointa julkaisemista edellyttämällä, että kaikki Akatemian rahoituksella tuotetut vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan jatkossa avoimissa julkaisukanavissa. Avoin julkaiseminen voidaan toteuttaa sekä vihreällä mallilla eli rinnakkaistallentamalla että kultaisella mallilla eli julkaisemalla avoimesti toimivassa tiedejulkaisussa. Kultaisella mallilla julkaisemiseen voi käyttää Akatemian myöntämää rahoitusta tutkimuskuluina.

Myös niin sanotun hybridimallisen…

Lue lisää

Science Europe haluaa lisää avoimuutta avoimeen julkaisemiseen ja suosittelee, että tiedeinstituutiot osallistuisivat Open APC -aloitteeseen ja julkistaisivat avointen julkaisuiden kirjoittajamaksut. Näin saataisiin avoimen julkaisemisen kustannusrakennetta läpinäkyväksi. Science Europe on eurooppalaisista tutkimusrahoittajista ja tutkimusorganisaatioista koostuva järjestö.

Varmistaakseen julkisten varojen kustannustehokkaan käytön tiedeinstituutioiden on huomioitava sekä digitaalisten sisältöjen lisenssimaksut että tieteellisen julkaisemisen…

Lue lisää

Osana Avoin tiede ja tutkimus –hanketta toteutettu Tuuli-projekti päättyi maaliskuussa 2017. Projektissa kehitettiin ja otettiin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Työkalun avulla tutkijat voivat laatia tutkimusaineiston koko elinkaarta koskevan aineistonhallintasuunnitelman jäsennellysti ja ohjeistetusti.

Ennen Tuuli-projektin päättymistä Helsingin yliopistolla Kaisa-talossa järjestettiin 8.2.2017 seminaari, jossa esiteltiin projektin tuloksia sekä suunniteltiin DMP-ohjeistukseen…

Lue lisää

Avoimen tieteen edistäminen on tällä hetkellä yksi suosituimmista ja kuumimmista keskustelunaiheista tieteen kentällä. Vaikka tavoite on kunniakas ja erinomainen, keskustelu ei saisi pelkistyä ainoastaan tieteen edellytysten arviointiin. Avoin tiede tarkoittaa myös sitä, että tutkimuskohteiden tietoja käytetään avoimemmin. Tämä vaatii kansalaisilta luottamusta tiedettä ja yhteiskuntaa kohtaan, joka on ansaittava, ei oletettava.

Lue lisää

Kokenut avoimen julkaisemisen tutkija

Yliopistonlehtori Mikael Laakso Hankenilta piti 24.2.2017 ”Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi” -hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä esityksen ”The impact of Open Access: benefits for individuals, organisations, and research progress”. Mikael Laakso on kokenut tietojärjestelmätieteen tutkija, joka on tottunut lähestymään Open Access ‑asiaa tutkimusaiheena. Tällä kertaa hän omien sanojensa mukaan lähestyi…

Lue lisää

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelu on suurin muutos tieteessä sitten tietokoneiden mukaan tulon. Näillä ajatuksilla johtaja Jean Claude Burgelmann avasi Euroopan komissiossa pidetyn työpajan Open Science, technology transfer and IPR. Immeteriaalioikeuksien huomiointi ja niihin liittyvien kysymysten ratkaisu on hallintamallin ohella perusehto Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (EOSC) toteuttamisessa. Seuraavan puolentoista vuoden kuluessa

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä energia…

Lue lisää
Jotta aineistoja voi avata ja käyttää uudelleen, on niihin liittyvien käyttöehtojen oltava selviä. Suojatuille aineistoille on pystyttävä luomaan turvallisia ratkaisuja ja käyttäjän on saatava selkeää tietoa siitä, mitä aineistolla saa tehdä ja mitä ei. Asiaa on selvitetty laajassa asiantuntijaryhmässä, jonka selvitys on nyt julkaistu. Yleiseksi ohjenuoraksi ryhmä kokosi suositukset hyviksi…
Lue lisää

Ladataan…