Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Euroopan komission järjestelemässä huipputapaamisessa 12. kesäkuuta keskusteltiin Eurooppalaisen avoimen tieteen pilvipalvelun rakentamisesta (EOSC). Brysselissä järjestettyyn huippukokoukseen osallistui eri sidosryhmien edustajia muun muassa jäsenvaltioiden ministeriöistä sekä kansallisista tutkimusinfrastruktuureista. Yhtenä asiantuntijana keskusteluun osallistui avoimen julkaisemisen ja avoimen datan politiikkaa toteuttavan sähköisen infrastruktuurin, OpenAiren, edustaja Yannis Ioannidis. Hän korosti puheenvuorossaan kokonaisvaltaisen lähestymistavan tärkeyttä…

Lue lisää

Selvitys tieteellisten julkaisujen rinnakkaistallentamisesta on valmistunut. Avoimen saatavuuden politiikan tulisi koskea kaikkea julkisilla varoilla rahoitettua tutkimusta. Julkaisujen rinnakkaistallentaminen ei-kaupallisiin tietokantoihin turvaisi julkaisujen saatavuuden ja säilyvyyden nykyistä paremmin.

Tämän vuoksi tekijänoikeuslakiin tulisi lisätä säännös, jolla rajoitetaan tieteellisen julkaisun alkuperäisen tekijänoikeuden haltijan oikeutta luovuttaa kaikki julkaisuun liittyvät taloudelliset oikeutensa. Tekijällä olisi aina…

Lue lisää

Uudessa, yli 30 eurooppalaista maata kattavassa raportissa vertailtiin tutkimusaineistojen avoimuuden linjauksia eri maissa. Raportista ilmenee, että Suomi on kansainvälisesti vertailuna ehtinyt suhteellisen pitkälle ja Suomi on yksi harvoista maista, jossa avointa tiedettä on edistetty laajassa mielessä ja verrattain tiukoin vaatimuksin.

Yli puolella vertailuun osallistuneista maista on jonkinlainen linjaus avointen tutkimusaineistojen…

Lue lisää

Suomen Akatemian hallitus päätti huhtikuussa edistää avointa julkaisemista edellyttämällä, että kaikki Akatemian rahoituksella tuotetut vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan jatkossa avoimissa julkaisukanavissa. Avoin julkaiseminen voidaan toteuttaa sekä vihreällä mallilla eli rinnakkaistallentamalla että kultaisella mallilla eli julkaisemalla avoimesti toimivassa tiedejulkaisussa. Kultaisella mallilla julkaisemiseen voi käyttää Akatemian myöntämää rahoitusta tutkimuskuluina.

Myös niin sanotun hybridimallisen…

Lue lisää

Science Europe haluaa lisää avoimuutta avoimeen julkaisemiseen ja suosittelee, että tiedeinstituutiot osallistuisivat Open APC -aloitteeseen ja julkistaisivat avointen julkaisuiden kirjoittajamaksut. Näin saataisiin avoimen julkaisemisen kustannusrakennetta läpinäkyväksi. Science Europe on eurooppalaisista tutkimusrahoittajista ja tutkimusorganisaatioista koostuva järjestö.

Varmistaakseen julkisten varojen kustannustehokkaan käytön tiedeinstituutioiden on huomioitava sekä digitaalisten sisältöjen lisenssimaksut että tieteellisen julkaisemisen…

Lue lisää

Osana Avoin tiede ja tutkimus –hanketta toteutettu Tuuli-projekti päättyi maaliskuussa 2017. Projektissa kehitettiin ja otettiin suomalaisten tutkimusorganisaatioiden käyttöön työkalu aineistonhallintasuunnitelmien tekemiseen. Työkalun avulla tutkijat voivat laatia tutkimusaineiston koko elinkaarta koskevan aineistonhallintasuunnitelman jäsennellysti ja ohjeistetusti.

Ennen Tuuli-projektin päättymistä Helsingin yliopistolla Kaisa-talossa järjestettiin 8.2.2017 seminaari, jossa esiteltiin projektin tuloksia sekä suunniteltiin DMP-ohjeistukseen…

Lue lisää

Avoimen tieteen edistäminen on tällä hetkellä yksi suosituimmista ja kuumimmista keskustelunaiheista tieteen kentällä. Vaikka tavoite on kunniakas ja erinomainen, keskustelu ei saisi pelkistyä ainoastaan tieteen edellytysten arviointiin. Avoin tiede tarkoittaa myös sitä, että tutkimuskohteiden tietoja käytetään avoimemmin. Tämä vaatii kansalaisilta luottamusta tiedettä ja yhteiskuntaa kohtaan, joka on ansaittava, ei oletettava.

Lue lisää

Kokenut avoimen julkaisemisen tutkija

Yliopistonlehtori Mikael Laakso Hankenilta piti 24.2.2017 ”Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi” -hankkeen päätösseminaarissa Jyväskylässä esityksen ”The impact of Open Access: benefits for individuals, organisations, and research progress”. Mikael Laakso on kokenut tietojärjestelmätieteen tutkija, joka on tottunut lähestymään Open Access ‑asiaa tutkimusaiheena. Tällä kertaa hän omien sanojensa mukaan lähestyi…

Lue lisää

Värriön tutkimusaseman yhteyteen perustettiin vuonna 1991 ensimmäinen SMEAR-asema, jonka alkuperäinen tavoite oli seurata erityisesti Kuolan niemimaalta tulevia teollisuusperäisiä ympäristölle haitallisia päästölaskeumia. Tällä hetkellä tutkimusasemia on neljä: Värriön aseman lisäksi Juupajoella Hyytiälän metsäasemalla, Helsingissä ja Kuopiossa. Helsingin yliopiston SMEAR-mittausasemat (Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations) tuottavat tarkkaa tietoa ilmakehän ja luonnon välisistä energia…

Lue lisää

Ladataan…