Portti-Verkkolehti Näkökulmia Avoimuuteen

Viimeistään datapolitiikan valmistuessa on organsaatiossa aika ryhtyä toimiin tutkimuksen aineistonhallinnan haltuun ottamisessa. Tässä työssä on apua palvelusuunnittelusta. Polttava kysymys on tietenkin minkälaista dataa tutkimuksessa käytetään ja mitä tarpeita tutkijoilla on, sillä ennen sen selvittämistä on myös järjestelmien kehittäminen tai aineistonhallinnan integroiminen perusopetukseen vaikeaa.

Perinteinen tapa tällaisissa tilanteissa on usein ollut…

Lue lisää

Avoimen tieteen jalkautuminen konkretisoitui Itä-Suomen yliopistossa, kun yliopiston julkaisu- ja datapolitiikka hyväksyttiin joulukuun alussa.

"Alkumetreillä ollaan, mutta tästä alamme rakentamaan konkreettisia toimenpiteitä avoimuuden edistämiseksi", toteaa tutkimuksen kehittämispäällikkö Anu Liikanen Itä-Suomen yliopistosta.

Julkaisu- ja datapolitiikassaan yliopisto linjaa periaatteet tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden ja avoimuuden edistämiseksi. Tavoitteena on, että julkisin varoin tuotettu tutkimustieto…

Lue lisää

Tutkimuksen pitkäaikaisen saatavuuden varmistaminen on yksi ATT-hankkeen tavoitteista. Pitkäaikaissäilytys tarkoittaa digitaalisen informaation säilyttämistä ymmärrettävänä ja käytettävänä useiden kymmenien ja jopa satojen vuosien ajan. Laitteet, ohjelmistot ja tiedostomuodot vanhenevat ajan myötä, mutta informaation täytyy säilyä. Luotettava pitkäaikaissäilyttäminen ja siten aineistojen pitkäaikainen saatavuus edellyttää sisällön eheyden aktiivista valvontaa ja monenlaisiin riskeihin varautumista…

Lue lisää

Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen vuoden 2016 tavoitteisiin kuuluu avoimuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Avoimeen tieteeseen ja sen toimintatapoihin liittyvä osaaminen halutaan nostaa vuoteen 2017 mennessä sille tasolle, että Suomi on avoimen tieteen edelläkävijä ja hyötyy tieteen avoimuudesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Vuoden 2014 lopussa toteutettiin korkeakoulujen toimintakulttuurin avoimuuden selvitys, jonka…

Lue lisää

Tämänvuotinen Avoimen tieteen foorumi kokosi Tampereen yliopistolle 11.11.2015 noin 150 avoimen tieteen aktiivia. Kysymysten ja keskustelun lisäksi käytössä oli viestiseinä, jonka avulla osallistujat pystyivät kommentoimaan ja ottamaan osaa äänestyksiin. Lounaan ja iltapäivän kahvitaukojen aikana kohtaamispisteillä esittäytyivät ATT:hen liittyvät hankkeet sekä avoimen tieteen palvelut.

Seminaarin avasi Tampereen yliopiston vararehtori…

Lue lisää

Digitaaliset ihmistieteet ovat maassamme kovassa nousussa. Perinteisiä humanistien sähköisiä aineistoja ovat olleet esimerkiksi kielikorpukset. Niitä on Suomessa jo pitkään kehitetty kansainvälisessä CLARIN-yhteistyössä, johon viimein tänä syksynä FIN-CLARIN liittyi myös virallisesti. Hankkeen Kielipankki uudisti vastikään verkkopalveluaan, josta löytyy paljon aineistoja.

Toinen perinteinen sähköisten aineistojen kategoria on muistiorganisaatioiden aineistot, jotka ovat pitkään…

Lue lisää

“Wear your open on your sleave”, vapaasti käännettynä “kerro avoimuudestasi maailmalle”, muodostui vuoden 2015 OpenCon-konferenssin epäviralliseksi tunnuslauseeksi. Iskulauseen esitteli yksi Brysselissä 14.–16.11.2015 pidetyn tapahtuman monista pääpuhujista, Public Library of Science (PLOS) -julkaisijan perustajiin kuuluva Michael Eisen.

Nyt toista kertaa järjestetty OpenCon on opiskelijoille ja uran alussa oleville tutkijoille suunnattu…

Lue lisää

Avoimen tieteen ja tutkimuksen foorumissa 11.11.2015 haluttiin saada yleisön ääntä kuuluviin monellakin tavalla. Yksi keino tähän olivat yleisöäänestykset. Äänestyskysymyksiä oli neljä ja ne koskivat avoimuuden edistämistä eri näkökulmista.

Äänestyksien tuloksien pohjalta suunnataan ATT-hankkeen vuoden 2016 toimintaa ja resursseja mm. koulutukseen.

Onko avoimen tieteen ja tutkimuksen toimintakulttuuri omassa organisaatiossasi mielestäsi edistynyt
Lue lisää
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura aloittaa yhteistyön Wikipedian Lähdekirjaston kanssa. Pilottihankkeessa SKS lahjoittaa Wikipedialle käyttölisenssejä Kansallisbiografia-verkkojulkaisuun ja Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisuun, kerrotaan SKS:n tiedotteessa.
 

Kansallisbiografiassa ja Suomen talouselämän vaikuttajissa on yli 8 500 korkeatasoista pienoiselämäkertaa, joiden avulla Wikipedian muokkaajat voivat kehittää erityisesti historiallisesti merkittävien suomalaisten henkilöartikkeleita.

Yhteistyöllä Wikipedian Lähdekirjaston kanssa SKS…

Lue lisää

ORCID-tutkijatunniste tarjoaa tutkijan käyttöön yksilöivän tunnisteen, numerosarjan. Tunnisteen avulla tutkija voi identifioida omat tuotoksensa itselleen ja näin parantaa niiden kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä. Tunnisteen kytkeminen erilaisiin palveluihin ja järjestelmiin helpottaa tutkijan työtä, kun tietojen siirtäminen automatisoituu ja nopeutuu. Maailmassa on tällä hetkellä jo noin 1,7 miljoonaa tutkijaa, jotka ovat luoneet…

Lue lisää

Ladataan…